Keittiön maustepurkit

Edellisestä kirjoituskerrasta on ihan säädyttömän kauan, ja tästä syystä minua pitäisikin ruoskia. Mutta mä nyt TAAS puolustelen itseäni ensin; uusi työ, uudet kuviot, ja miljoona sata asiaa enkä todellakaan oikeastaan ole kerinnyt istahtaa aloilleni ja keskittymään rakkaaseen harrastukseeni kirjoittamiseen.
Mutta selittelyt sikseen!

Talossa on tapahtunut vaikka ja mitä tässä välissä, koitan purkaa tämän sisustuspatoutuman tästä pikkuhiljaa!

Aloitetaan helposta päästä. Keittiön maustepurkit ovat pikkuhiljaa vihdoinkin saaneet uuden lookin! Helppoa se ei ollut, mutta olen hyvin tyytyväinen lopputulokseen. Se toki hiukan harmittaa, että ei ollut vielä tarpeeksi samanvärisiä purnukoita, enkä tehdessä tajunnut katsoa purkkeja vaikka käyttötarkoituksen mukaan.. Mutta! Virheistä oppii ja on tuolla kuitenki ainaski sata maustetta vielä ilman purkkia, joten hätää tässä ei vielä kärsitä.

Tässä siis tämän hetkinen tilanne/tulos. Sain äiteeltä joululahjaksi ihanan toivotun VANHANAIKAISEN Dymo-kirjoittimen, ja tässä se on nyt testikäytössä.

Varsinkin kuvassa hylly kyllä kieltämättä näyttää melkoisen tyhjältä, mutta kyllä se siitä vielä täyttyy!


Purnukat ovat siis entuudestaankin jo maustepurkkeja, liotin niistä vain etiketit irti.
Tuntuu kuitenkin huijakselta sanoa, että vain liotin, koska se ei tosiaan ollut niin yksinkertainen juttu. Aluksi liotin purkkeja kuumassa vedessä, jonka jälkeen pahimmat paperit oli melko helppoa rapsuttaa vain pois. Mutta jostain syystä etiketeissä ollut liima jätti semmoisen tahmaisen pinnan! No, tähän sitten mieheni ehdotti, että laitetaan ne tiskikoneeseen. Näin tehtiin, mutta ei sekään auttanut!

Otin sitten yksi päivä oikein urakakseni vain nyppiä sitä limaista liimapintaa irti, kerkesin ehkä kolme putsata kunnes totesin, että hermoni ovat riekaleina ennen kuin purkit puhtaita. Tässä kohtaa oli jo sormenikin melko puuduksissa ja limaiset, joten totesin helppoimmaksi vain lätkäistä tarrat päälle ja laittaa hyllyyn, "kyllä se siitä sitten kuluu.." No, ei ainakaan vielä ole ollut ongelmia. ;)

Kun olin saanut tehtyä kaikki sillä hetkellä kaapissa olevat tyhjät purkit valmiiksi, olin vielä ihan intoa täynnä tekemässä lisää. Löysin vielä jostain kaapin uumenista muutaman tyhjän oliivipurkin joista tuunasin purkit liemikuutioille.

Näissäkin sama Dymo-teksti jatkaa kulkuaan, mutta sen lisäksi koristelin purkit Chlas Ohlsonilta ostamallani pitsitarralla. Kolmatta purkkia ei vielä ollut Kalaliemelle, mutta niin loppui kyllä pitsikin kesken. ;)

Huomatkaa miten hyvä kuvaaja olen edelleen. Lupaan harjoitella.

Ensi kertaan!